Se, joka löytää vastauksen, on iloinen!

Haluan toimia oikein. Tavallaan niin kuin ”kunnon” kristitty toimisi. Haluan asettaa päämääräni sellaiseksi, että sen kohde olisi viisas ja järkevä. Miten siis menettelen?

Tietenkin ensimmäiseksi lähden etsimään vastaustani raamatusta ja evankeliumeista. Löydän sieltä kohdan Matteuksen evankeliumin 6 luvusta jakeet 25-34. Niistä edelleen jae 33: ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin”. Viimeiseksi mainittu ”kaikki tämäkin” löytyy aikaisemmista jakeista.

Tämän jälkeen selvitän mitä tarkoittavat Jumalan valtakunta ja hänen vanhurskas tahto, sekä aina pidän niiden sisällön mielessä sekä toteutan niitä elämässäni ja saan ”kaiken tämänkin”. Jumalan tahdon merkityksen löysin aika nopeasti. Se tarkoittaa laupeutta ja rakkautta sekä armoa. Jumalan valtakunnan sisällöstä en ole varma. Raamatussa on sanottu mm. (Matt. 18:2-6) ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaiseksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähimmistä, jotka uskovat minuun...”. Jeesus edelleen jatkaa (Matt. 19:23-26): Silloin Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Totisesti: rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan. Minä sanon teille: helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.” Kun opetuslapset kuulivat tämän, he olivat ihmeissään ja kysyivät: ”Kuka sitten voi pelastua?” Jeesus katsoi heihin ja sanoi: ”Ihmiselle se on mahdotonta, mutta Jumalalle kaikki on mahdollista”.

Aikaisemmin Jeesus oli kertonut tarinan taivasten valtakunnasta, jota voidaan verrata kuninkaan vaatimukseen palvelijoiltaan (Matt. 18:23-35). Se päättyi lohduttomasti (34-35): ”Vihoissaan kuningas pani palvelijansa ankaraan vankeuteen, kunnes tämä maksaisi koko velan. Näin tekee minun taivaallinen Isänikin teille, jos te ette kaikesta sydämestä anna kukin veljellenne anteeksi.”

Tässä vaiheessa minä voisin ajatella... jaahas, eihän minulla ole pienintäkään mahdollisuutta päästä tähän ”Jumalan valtakuntaan”, todennäköisesti käy vain huonosti.

Eli siis jos haluan toimia oikein minun pitäisi olla seuraavaa (tai ainakin muistaa niiden käsitteet):

a) Rakastaa, olla laupias sekä armahtaa

b) Olla kuin lapsi, oikeasti köyhä ja reilu

Jos haluan toimia oikein, niin tarvitseeko tietää näiden merkitys koko ajan (ja toteuttaa niiden sisältöä)? Vastaus on kuitenkin entistä hämmästyttävämpi, nimittäin ei. Tämä siksi, koska Jeesus Kristus (Jumalan ainoa poika) kuoli ristillä syntieni puolesta, (johon kuuluu se, etten voi toteuttaa kohtaa a) ja b) jatkuvatoimisesti.) Tämän takia Jeesus on myös sanonut: minä olen tie, totuus ja elämä. Se, että saan rikkomukseni Jumalan tahtoa vastaan (ts. syntiä) Jeesuksen Kristuksen kautta tarkoittaa sitä, että olen vapaa olla oma itseni. Jumala siis näkee minut täydellisenä ja toteutan kaikki ehdot taivasten valtakuntaan (ks. kaikki vertaukset taivasten valtakunnasta, edellä mainitut ja mm. myös viisaat ja tyhmät morsiusneidot ja palvelijalle uskotut rahat (Matt. 25) etc.). Voin kohottaa siipeni ja tietää sen, että saan vapahtajaltani todellisen elämän ja ”kaiken tämänkin” ilman rasittavia kikkailuja. Minkä muun takia Jeesus sanoisi (Matt 6:34): ”Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet”. Kun nyt sitten alan toimia kuten ”kunnon” kristitty ei minun tarvitse murehtia suuntaan tai toiseen, sillä olen vapaa (Kiitos Jeesuksen!). Jos en olisi vapaa niin en voisi huoletta luottaa edelliseen, vaan jossain ns. leikkaisi kiinni ja olisin oikein elämisen orja (ks. Luuk 16:16-17). Lähetyskäskykin muodostuisi pakon omaiseksi hokemaksi päässäni ja kun sitä jauhaisin sekä meditoisin sen toteuttamisesta elämässäni, niin kaikki se vapaus sisälläni olisi kuin ontto muisto.

Löysin vielä yhden kohdan Jumalan valtakunnasta... siinä sanotaan, että Jumalan valtakunta on keskellänne (Luuk 17: 20-21). Se on mahdollista siten, että tämän kuninkaan on oltava läsnä olevana hallitsijana siinä maassa, jota hän hallitsee. Edellisessä tekstissä käsiteltiin Isää ja Poikaa, mutta Pyhä Henki jäi mainitsematta. Pyhä Henki on se läsnä olo, joka tekee Jumalan valtakunnan hallitsemisen mahdolliseksi. Hallitseminen ei ole oikein sopiva sana. Sanoisin pikemminkin laupeuden osoittamisen tai anteliaisuuden. Vähän niin kuin antaisi lahjoja kuten Joulupukki.

Pauli Tikka

26.12.2007 Helsinki

Takaisin tieteeseen!